Pikku-louharin merkkipäivä

Jahuu! Jippii! Jabadabaduu!

Kuten ehkä hihkunnasta arvaattekin, nyt meillä taas nukuttiin vanhaan malliin. Kausi on ohitse! Ensin Nasu veteli yhtäjaksoiset viiden tunnin päikkärit ja sen jälkeen koko yön aina puoli kymmeneen aamulla. I-ha-naa! Hieman kyllä huolestuin ennalta päivällä, kun jouduin lopulta herättelemään Nasua päikkäreiltä - se kun olisi vedellyt pidempäänkin. Minä päätin että viisi tuntia saa piisata. Olin jo varma, että nyt tolla nassikalla meni päivät ja yöt sekaisin, mutta kattia kanssa! 

Alkuillasta Nasu vetäisi vielä voimatorkut eli power napit (termi, jolla nimitämme alle kahden tunnin päikkäreitä), jotta jaksoi saunoa kanssamme. Ja niiltäkin jouduttiin itse asiassa herättelemään sitä. Ja sitten saunan jälkeen hetki seurustelua ja vaavi unten maille. Aamulla oikein pinnistelin muistaakseni, olinko syöttänyt Nasua yöllä. Olin kyllä, sillä pirpana löytyi aamulla eri puolelta kuin mihin sen laitoin nukkumaan, hehe.

Ai että kun on riemukas olo! Riemua lisäsi se, kun tajuttiin miehen kanssa aamulla, että Nasullahan on tänään puolivuotissynttärit. Eli juhlapäivä. Kuten ehkä muistattekin, mielestäni arjessa pitää olla juhlaa. Ja nyt on oikein todellinen syy juhlia, puolisynttärit!

Mun iän voi jo laskea vuosissa - se on puoli! Ni!

Touhotin Nasun vaatekaapille. Jotain lapsenomaista, mutta silti spesiaalia. Jotain, mikä kuvastaa Nasun kasvua surkean hellyttävästä rääpäleestä sylissä pomppivaksi energiapatukaksi... Nyt keksin! Sukelletaanpa satujen maailmaan. Nasu saa tänään olla pikku lohikäärme (eli louhari) taikamaassa.

 Alle satuhahmoja täynnä oleva body. Rikiäkin kiinnostaa uusimman perheenjäsenen hippafiilis.

 

 Päälle louhariasu pyrstöineen ja evineen. 

Kato, tää louhari lentää tälleen suorin käsin tiukkana pötkönä.

Satumetsä body - Plastisock

Louhariasu - Tinttu

Oranssit raitasukat - serkkutytöiltä lainassa

Fiilis - mahtava synttärifiilis!

Meikäläinen olisi jo ihan lähtökuopissa puuhaamassa vaikka mitä synttärikivaa, mutta itse päivänsankari urvahti juuri parvekkeelle. Mitä tarjoilla sankarille? Noh, koska nuo kiinteät eivät vielä  pikku juhlijalle oikein maistu, sisältänee Nasun synttärimenu lähinnä maitobaarin antimia. Juhlapäivän puuhaksi on  nyt järjestetty ainakin vierailu kummitädin luona ja raikas kävelylenkki, mutta mitähän vielä keksis...

  

Tässä blogin ääressä istuskellessani mietin mennyttä puolta vuotta ja pohdin, mitä maailma ja elämä tuo tullessaan seuraavan puolen vuoden aikana? Tää puoli vuotta on ainaskin ollut ihan mahtavaa aikaa! 

Ehkäpä puolen vuoden päästä Nasu kävelee jo? Mies kun on kuulemma kävellyt kymmenkuisena ja minäkin ennen vuoden ikää. Tai sitten Nasu saattaa jo puhua muutamia sanoja. Varmaa ainakin lienee, että puolen vuoden päästä Nasu jo liikkuu, tavalla tai toisella, ympäriinsä. Hurjaa! Ja kivaa :)