Voi ei, sittenkin! Taisi eiliset heräämiset pistää Nasun rytmit sekaisin sittenkin, sillä eilen yöllä meillä valvottiin puolitoista tuntia. Tai no, mies valvoi. Oli miehen vuoro. Minä nukuin korvatulpat päässä, kun mies hyssytteli Nasua ja havahduin vasta siihen, kun pieni potilas tuotiin tankkauspisteelle eli maitovarikolle. Joko äkkivalvomisen takana oli herääminen kukonlaulun aikaan tai sitten ekaa kertaa nautittu äidinmaitokorvikepullollinen (kyllä suomi on vaan mahtava kieli, tuossakin yhdyssanatekeleessä on 23 kirjainta) sekoitti pakan tyystin. Tai ehkä se oli ne kaikki yhdessä, mene ja tiedä. Joka tapauksessa, inha yö.
Aamulla kaivattiin jotain söpöä päälle. Eläinkorvat toimivat aina. Samoin jokin uusi väri... hmmm... limen vihreä! Sitähän ei ole pidetty pitkään aikaan eli sitä siis.
Autobody - Lindex
Lime nalleasu - H&M
Oranssi nallukka - pipityyny joululahjaksi
Hymy-helistin - ostettu turvaan nettikaupasta sillä niiden valmistus lopetetaan (suomi-lelut.fi)
Börjeliinin sitteri - nerokas kapistus
Päätettiin sitten lähteä Nasun kanssa päiväkävelylle, sillä sovimme hakevamme ne eilen huudetut Metsolan haalarit suoraan myyjältä parin kilometrin päästä. No niin, järkevä ihminen olisi tietenkin katsonut ikkunasta ulos ja todennut tosiasian. Tuonne sohjoon ei ole vaunujen kanssa asiaa. Mutta ehei, mehän ei ulos katsota. Ei muuta ku Nasu vaunuihin ja menoksi, hieman myöhässä tietenkin. Siinä vaiheessa, kun juutuin niiden penteleen vaunujen kanssa neljännen kerran sohjoon 30 metrin päässä kotiovelta olisi myös voinut tajuta faktat ja vaihtaa matkustusmuodon autoksi. Mutta ehei, periksihän ei tunnetusti anneta! Niinpä hinasimme hiki valuen ja ärräpäät suusta sylkien määränpäähämme. Niin, ja takaisin. Ainahan on tultava takaisin. Joku fiksu olisi tajunnut hypätä ilmaiseen bussiin paluumatkaksi, minä tajusin sen mahdollisuuden kotiovella.
Näistä asioiden tajuamisista muutenkin. Joskus sitä ei vaan tajua, minä ainakaan. Muistan yhä, kuinka tajusin vasta yläasteella, mitä hokema "kaksi naista meni marjaan, kolmas ei mahtunut" oikeasti tarkoittaa. Siihen saakka olin aina naureskellut imbesillinä porukan mukana ja kuvitellut että ne naiset oli matkalla johonkin henkilöön nimeltä Marja tai jotain, heko heko... kunnes eräänä päivänä vaan yhtäkkiä imuroidessani tajusin että hei, nehän ei mahtunut marjaan, siis siihen syötävään juttuun!
Ja joulupyhinä tajusin Varpunen jouluaamuna laulun sanoista kohdan "syönyt kesä einehen" että himpura soikoon, kyseessähän on eines, kesä eines. Eli kesä ruoka. Kun innoissani sitten aloin selittämään oivallustani miehelleni tajusin aika pian hänen katseestaan, että tämä(kin) asia on ollut kaikille muille selvä jo sieltä ala-asteen joulujuhlista saakka. On hetkiä kun tuntee itsensä fiksuksi ja sitten näitä hetkiä kun ei.
1 kommentti:
:D Minä mietin lapsena, että jo on sanat virressä, jossa lauletaan "joulu saapui jo rintoihinkin".
On muuten aivan järkyttävä vaunuilusää! Kyllä kirosin minäkin ja otti päähän kun olin ihan hikinen jo jumppaan mennessä ja ne kengät kastuivat taas:/
PS: Mikä söpöläinen! Kyllä eläinkorvat toimivat aina:)
Lähetä kommentti