Heti alkuun pieni varoituksen sana. Tämä postaus sisältää hirmuisen määrän kuvia vallan ihanista vauvoista... Eli kuvapläjäyksen katsominen siis omalla vastuulla :)
Lastenkutsuilla meitä peuhasi kuusi vauvaa äiteineen. Nuorimmainen vauvoista oli puolisentoista kuukautta ja vanhin hieman päälle puoli vuotta vanha. Nasu taisi olla porukan toiseksi vanhin muutamaa päivää vaille 6kk iällään.
Äidit ovat kaikki entisiä työkavereitani yrityksestä, josta irtisanouduin vajaa kaksi vuotta sitten. Kaipaan edelleen työkavereitani tuosta työpaikasta, ihmiset siellä olivat aivan ihania! Irtisanoutuessani vaikeinta olikin hyvästellä nuo rakkaat työkaverit, joista monesta oli tullut minulle jo ystävä kaverin sijaan. No, onneksi yhteys on säilynyt vaikkemme enää päivittäin töiden merkeissä tapaakaan.
Mutta tämän postauksen tähtiä ovat tällä kertaa suloiset vauvelit, eivät niiden ihanat äidit.
Lastenkutsuilla meitä peuhasi kuusi vauvaa äiteineen. Nuorimmainen vauvoista oli puolisentoista kuukautta ja vanhin hieman päälle puoli vuotta vanha. Nasu taisi olla porukan toiseksi vanhin muutamaa päivää vaille 6kk iällään.
Äidit ovat kaikki entisiä työkavereitani yrityksestä, josta irtisanouduin vajaa kaksi vuotta sitten. Kaipaan edelleen työkavereitani tuosta työpaikasta, ihmiset siellä olivat aivan ihania! Irtisanoutuessani vaikeinta olikin hyvästellä nuo rakkaat työkaverit, joista monesta oli tullut minulle jo ystävä kaverin sijaan. No, onneksi yhteys on säilynyt vaikkemme enää päivittäin töiden merkeissä tapaakaan.
Mutta tämän postauksen tähtiä ovat tällä kertaa suloiset vauvelit, eivät niiden ihanat äidit.
Nasu ja Matilda ovat jo vanhoja tuttuja, käymme yhdessä perjantaisin flamencomuskarissakin. Ja kuten jotkut ehkä muistavatkin, Matildahan kävi meillä jokin aika sitten vieraisillakin. Niinpä yhteinen leikki, syön sut, löytyi nopeasti.
Pian leikkiin saatiin mukaan Lukaskin.
Alisa sen sijaan katseli menoa hieman rauhallisempana.
Ja kun joukkoon lisättiin vielä uinuva neiti X...
... ja särmä herra X, oli koko konkkaronkka koossa.
Tässä kohdin tosin Nasu sai syömingeistä tarpeekseen ja Lukastakin alkoi tympimään, joten seuraavaksi voisimme siirtyä henkilökohtaisiin esittelyihin ja poseerauksiin. Teen niistä kuitenkin oman postauksensa, jottei tämä paisuisi aivan järkyttävän suureksi pläjäykseksi.
Eli jatketaan huomenissa, nastaa iltaa kaikille!
Eli jatketaan huomenissa, nastaa iltaa kaikille!
7 kommenttia:
Eii, ihania! Onneks luin tämän kotona enkä töissä, olis siellä nolottanut tämä hihituksen ja huokailujen määrä :)
Jos saan joskus vauvan, niin toivottavasti siitä tulee yhtä söpö kuin Nasusta! Mutta onhan noi muutkin kyllä ihania...
Muuten, Nasu on varmaan pseudonyymi eikä neidin oikea nimi?
Hurrrjaa meininkiä:D
Aijai, teillä on varmaan ollut hauskaa! =D
Mahtavia tilannekuvia :)
Ei oo todellista!! Tuota interaktion määrää :) Ja aikamoiset tunteiden skaalat kuvasarjassa... Meitsi fanittaa ihan kympillä tätä blogia. Tulee vaan aina niin hyvälle tuulelle kun lukee sun enemmän tai vähemmän onnistuneista projekteista etc. Ja huom. ei vahingoniloa, vaan mä niin tiedän sen tunteen: What happened?
villahuivi: Hihih, eikös olekin söpösiä! Mäkin nauraa hohottelin ääneen, ku noita kuvia tonne latasin. Onneksi oli näppäinsormi herkkänä, ni tallentu kunnon tilannekuvia.
kiki: Joo, ei olis äiti pärjännyt tolla tatamilla ;)
Maija: Oli, meillä oli tosi hauskaa :D
Satu: Joo, annoin palaa ja jälkeen päin sekä kirosin (hirvee työ) että onnittelin (ihania otoksia) itseäni siitä että räiskin niin paljon :)
Elisa: Siellä oltiin enemmän ku iholla, hehe.
Ihana kuulla, et tykkäät amatööriäidin kohkauksesta, olenhan koHeli ;) Mun elämää todella leimaa tuo "What happened" -kysymys, ja musta on vaan niin hyvä nauraa itselleen. Säännöllisesti. Ja tietty välillä muillekin, joten antaa palaa vaan! :D
villahuivi: Jäi vielä kommentoimatta, että Nasu on joo pseudonyymi. Joskus on tekstiraakileisiin jo livahtanut neidin oma nimi, mutta koitan vielä ylläpitää sen anonyymiteettiä. Saas nähdä lipsahtaako se joskus... :)
Lähetä kommentti