Nasun arkitouhuja: nukkurytmit

Aamulla ulkoa paljastui järkyttävä todellisuus: lunta. Yön aika oli satanut taas sitä pahuksen lunta! Ja vasta toissapäivänä juoksin sulalla asfaltilla lenkkiä ja hyräilin Liisa Akimofin Kevät -biisiä innoissani. Päälle oli siis saatava jotain piristävää ja heti! Onneksi posti toi uusimpia Huutis-löytöjä, joten ei muuta kuin leppiksiä kehiin.

Helistin saa taas kyytiä.

Ponnistaessa on tärkeää muistaa oikea hengitystekniikka.

Hello Kitty raitabody - lahja pikkuserkuilta

Suloinen leppishaalari - Duns 

Mallin energiataso - uskomattoman korkea valveillaoloaikaan nähden

Tajusin tässä eräänä päivänä, että olen luvattoman vähän ehkä kirjoitellut Nasun arkipuuhista ja rutiineistamme. Ja kuitenkin tämän blogin tarkoitus on toimia nassikan vauvapäiväkirjana. Visuaalinen puoli lienee hyvin hanskassa, mutta kyllä nyt on tunnustetttava että tuo informatiivinen puoli voisi olla hieman kattavampaa. Olen ajatellut, että kun jatkan Flash from the past - juttusarjaa, kerron siellä arjestamme Nasun elämän ensikuukausina. Ja nyt täytyy ryhdistäytyä kertomaan juuri tämän hetken arjesta.

Aloitetaanpa vaikka päivärytmistä eli nukkumisesta, se kun tuppaa usein kiinnostamaan ainakin muita äitejä. Nasu on siis tällä hetkellä seitsemän ja puoli kuukautta täyttä tarmoa. Päivän rutiinit ovat nyt viime viikkojen aikana muotoutuneet siten, että napero herää aamuisin klo 7-8.30 välillä (kyllä, lapsestani on ainakin toistaiseksi tullut aamuvirkku, huoh). Luoja yksin tietää mikä varianssin aiheuttaa ja miksi välillä herätään myöhemmin, nukkumaanmenoaika kun pysyy vakiona eli klo 21.30 - 22.00.

Iltapuuron jälkeen napero syö edelleen useimmiten kaksi kertaa yössä, ekan kerran joskus klo 01-02 tienoilla ja toisen kerran aamuyöllä klo 05-06 aikoihin. Viimeistään toisesta syötöstä nassikka jää välimme koisimaan, koska minä nukahdan kesken kaiken. Heräämisestä ei sitten olekaan epäselvyyttä: vieressä hihkuu, nauraa ja myyryää sen verran energinen kaveri, että tyhmempikin tajuaa sen yön unien olleen nyt siinä. Maailman ihanin herätys.

Pikku pussittaja on jälleen pussittanut itsensä.

Lalaa, onpa ihanaa oikoa itseään kun on kunnolla tilaa täällä parisängyssä. 

Äidin aamuturvonneet nakkisilmät naurattavat aina.

Tikkana valmiina uuteen päivään.

Nukutamme Nasun nykyään omaan pinnasänkyynsä, joka sijaitsee parisänkymme vieressä sivuvaunu-idean mukaisesti laita alhaalla. Nukuttaminen on helpompaa kuin mitä sana "helppo" kuvaa, se on ylihelppoa.

Me ollaan menossa nukkumaan, kylläpä väsyttää jo.

Aluksi annan naperolle maitoa sängyllämme pimeässä fiilistellen, nassikka syö isojenkin puurosatsien jälkeen vielä hyvällä ruokahalulla lempiruokaansa maitoa. Tämä on ihanaa rauhoittumisen ja hellimisen aikaa, kuiskuttelen naperolle salaisuuksia ja paijailen pientä pallopäätä.

  

Hei senkin paparazzi, anna nyt meikäläiselle ruokarauha.

Tämän jälkeen nostamme miehen kanssa Nasun omaan sänkyynsä kyljelleen, tutti suuhun (jos suostuu ottamaan, Nasu kun ei ole mikään tutinlussuttelija) ja peitto päälle, uniriepu lähelle. Vielä iso tyyny selän taakse luomaan pesämäistä tunnelmaa ja se on siinä.

Aluksi pari viikkoa sitten, kun siirto kehdosta sänkyyn tapahtui, hytkyttelimme nassikkaa uneen kymmenisen minuuttia, mutta nykyään ei tarvitse edes sitä. Itse asiassa enää ei tarvitse hytkytellä oikeastaan laisinkaan. Parina viime yönä olemme jättäneet naperon jokeltelemaan itsekseen sänkyynsä ja sinne se on muutamassa minuutissa sitten tummunut. Mahtavaa!  

Ennen pinnasänky toimi lelukeitaana ja puuhacenterinä, siellä ei to-del-la-kaan nukuttu.

Päiväunia Nasu nukkuu ehkä runsaanpuoleisesti, on aina nukkunut. Parhaiten napero nukkuu ulkona, mutta nykyään sisällä menee helposti se kolmekin tuntia putkeen. Tällä hetkellä unien kokonaiskesto on siinä 5-6 tunnin paikkeilla ja siinä se on pysynyt kolmisen kuukautta jo. Useimmiten pikku kaveri nukkuu kahdet päiväunet, mutta on se pari kertaa posottanut viisikin tuntia yhteenmenoon ja sitten vetäissyt vielä yhdet tunnin kiukkupäikkärit myöhemmin päivällä.

Nasu matkalla parvekkeelle. Usein uni tulee jo pukiessa sohvalla.

Olemme miehen kanssa huomanneet, että Nasu viihtyy hereillä sellaiset max kolme tuntia, sen jälkeen alkaa hinuriöhellys ja nassikkaa on vaikea saada tyytymään mihinkään, ainakaan kovin pitkäksi ajaksi. Tämä valveaika oli pitkään (viimeiset kolme, neljä kuukautta) noin pari tuntia, mutta nyt napero on selkeästi kirinyt sitä kolmeen tuntiin. Olipa se tänä aamuna meidän kanssamme musiikkia kuuntelemassa ja jammailemassa lähes neljä tuntia - koko ajan hyvällä tuulella pysyen.    

Seuraavaksi "Nasun arkitouhuja" -sarjassa on luvassa postaus liikkumisesta, lempipuuhista ja -leikeistä, lempipöperöistä ja lempimusiikista. Ainakin näistä. Ehdottakaa toki tekin, mitä haluaisitte Nasun arjesta kuulla. Laittakaa mailia tai heittäkää läppää kommenttiboksiin. Kuten on tullut jo aiemmin hoettuakin, rakastamme lukijatoiveita! :)

 Mä tykkään tästä, mistä te tykkäisitte?