Päivä isomummilassa

Tämä päivä on vietetty isomummilassa, tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Saimme viikolla isomummilta puhelun, jossa mummi kertoi kovasti kaipailevansa pikkuista Nasuaan. Sovimme vierailupäiväksi aluksi perjantain, mutta koska eilen oli aikas turkasenmoinen myräkkkä täällä Tampereen suunnalla, siirsimme vierailun suosiolla lauantaiksi. Tänään olikin sitten ihanan aurinkoinen päivä, juuri sellainen jossa tuntee kevään olevan heti oven takana.

Vierailuasuksi valittiin keväisen riemukasta. Asun inspiraationa toimi miehen isomummille ostamat kirkkaankeltaiset tulppaanit, jotka Nasu ovella mummille ojensi.

Ta-daa, mä olen valmis isomummilaan!

Keltaiset potkarit - Tutta, itse värjätty

Iloisen kirjava norsu mekko / paituli - Polarn O. Pyret

Isomummilaa kohti lähdettiin ajamaan, kun Nasu oli nukkunut ensimmäisiä päikkäreitään pari tuntia, sillä ajattelimme sen jatkavan niitä vielä ajomatkan ajan. Toisin kuitenkin kävi, sillä nassikka virkosi autoon siirtyessään. Ihmekös tuo, en nukkuisi itsekään jos takana olisi vaihtorumba seuraavine rasteineen: parvekerattaista sisälle - eteisessä kantokopasta turvakaukaloon - ulos kohti autohallia - sisälle autoon. Ajomatka sujui siis koko perheen voimin turistessa ja Smithsejä kuunnellessa.

Perillä odotti energinen isomummi ja valmiiksi katettu pöytä, ah! Mitä luksusta tulla valmiiseen pöytään! Mutta mutta, first things first, eli ensin kuitenkin ruokittiin napero.

Nasulla oli omat eväät mukana, bataattia ja luumusosetta.

Lähinnä kuitenkin kiinnosti kaikki muu paitsi ruoka.

On hauska katsella, miten isomummissa ja Nasussa on samoja piirteitä. Isomummi on Nasun ukin äiti ja yksi yleisimmistä kommenteista mitä nassikan ulkonäöstä saamme, on että hän on aivan kuin mini-ukki. Mikä kyllä omasta mielestänikin pitää paikkansa. 

Hauskinta on katsoa naperoa ukin sylissä. Ukki on kalju, Nasu hyvin lähellä kaljua. Ja kun ne kumpikin siinä vierekkäin virnistelevät, ei voi kuin nauraa. Ukki ja ukin mini-me.

Ihana isomummi!