VesinokkaNasu

Aloitetaanpa sillä minkä eilen unohdin eli sen Vauvakinon leffan esittelyllä. Siellä näytettiin siis romanttinen jännityselokuva Kohtalon valvojat, pääosissa Matt Damon ja Emily Blunt. Leffan alussa meille sattui ystäväni kanssa hupaisa virhetulkinta, sillä luulimme ensi minuuttien ajan, että kyseessä on vasta jonkun muun leffan traileri. Kunnes sitten alkutekstien tullessa havahduimme siihen, että eihän tuo mikään traileri ollut, vaan nopeatahtinen intro itse elokuvaan!

Noh, vaikka sen alun keskenämme jutustelimmekin (sori ympärillä istuneet), ainakin minä pääsin vielä hienosti kärryille leffasta. Eli te, jotka ehkä olette menossa leffaa katsomaan muistakaa, että kun Matt Damonin pärstä ilmestyy kankaalle, leffa mitä todennäköisimmin alkaa :)

 Nasu ja sen mutsi valmiiina leffaelämykseen.

Juonta en oikein viitsisi paljastaa, sillä se avautuu siinä kyllä. Niinpä leffasta ei kamalasti nyt viitsi kertoa. Aika omintakeinen ja ehkä sadunomainenkin tarina siinä taustalla on (riippuu toki mihin elämässään uskoo), mutta tällaisesta ikiromantikosta se oli oikein suloinen tarina. Minä, jos joku, kun uskon siihen, että elämässä tietyt asiat ovat yksinkertaisesti "meant to be". Ja että kohtaloa ja sieluntovereita on olemassa.   

Minä ja äiti ollaan sieluntovereita.

Siis MITÄ??? Nyt tuolla ulkona tulee lunta ja jäistä räntää! WTF? Ja tuulee kuin Siperian lakeuksilla. Kuka varasti mun hienosti alkaneen kevääni? Tunnustakaa penteleet!

Jo heti aamulla herätessä näytti pahaenteisesti siltä, ettei tästä päivästä eilistä parempi tule. Siis sään puolesta. Niinpä päälle valittiin voimia ja virtaa tuovaa punaista väriä.

Ai että, tässä mummin retroviltillä kölliessä olo on kuin olis etelän hetelmänä.

Jeejee, mutta virtaa kyllä piisaa. Pistänpä siis tanssien!

************

Punainen kissabody - Småfolk

Punaiset velourhaalarit tismalleen bodyn väreissä - Moonkids

Vaikka ulkona on nyt ankeaa, alkoi meidän aamumme aurinkoisesti, sillä saimme ystävän heti aamutuimaan vieraisille. Ystävä oli  tuonut Tukholmasta Nasulle design-tumput ja ne onkin kyllä vallan mainiot asusteet! Nasu ihastui niihin myös ja huitoi ne käsissään kuin mikäkin vesinokkaeläin. Se niistä nimittäin tulee mieleen, katsokaapas:

Aito nokkasöpöstys.  Lähde: YLE

 

Oma kotikutoinen nokkaeläimemme. Tshihihi, nokkaeläintä naurattaa.

Ou jee, mitkä räpylät!

  

Miten mahtava kuosikin näissä räpylöissä on!

Räpylät ovat nimeltään Bonkelit.

Ja mikä parasta, tumpuissa on käytettävyyskin paikallaan. Sen lisäksi, että ne ovat tuollaiset mukavan väljät kädessä, on niissä sen verran tiukat resorit, etteivät laisinkaan luisu käsissä saati sitten putoa pois. Sisäpuolella on vielä aivan ihanan pehmeä karvavuorikin, jossa pikku nakkien on mukava lepäillä. Varsinkin, kun nämä kevätviimat nyt ovat näköjään tällaisia megalomaanisia, kuten viime päivinä on nähty.

Ainoa mikä tässä aamussa hieman harmittaa on väliin jäänyt flamencomusakari. Nasu heräsi sen verran aikaisin tänään, että se osui suoraan naperon päiväunien kohdalle. Eipä siinä muuten mitään olisi, mutta kun ei olla päästy sinne nyt useampaan viikkoon. Ensin isi oli iskälomalla ja sitten Nasu sairastuvalla. Niin että jos vaan luet tätä Anu, me ollaan kyllä vielä tulossa!