Matildan luona vieraisilla

Tänään olikin sitten vapaat kädet taas valita päivän asuksi ihan mitä vain. Pengoin Nasun kaappeja innoissani, oli sellainen tunne että nyt puetaan jotain mitä ei vielä olla käytetty. Ja sieltähän se osui käteeni, vaatekaapin puoliksi syömä Meandin ihana haalari. Huutiksesta jo jokin aika sitten ostettu, mutta edelleen korkkaamaton ihanuus. Haalari kun on lappunsa mukaan kokoa 62/68, mikä on lievästi ilmaistuna väljähkö koko. Nasu nimittäin siirtyy juuri vaatekokoon 74 ja vasta nyt tätä haalaria pystyy edes pitämään. Aiemmin kun se mokoma lähes söi Nasun sisäänsä. Edelleen jouduin kuitenkin käärimään siitä hihansuut ja lahkeet.

Tsihihi, meitsi velmuilee. Joteskin tässä haalarissa on vallaton olo.

Jaa mitä? Pysy paikallas hetki vai? Älä kuule luule...

Leuka edellä mennään, sillä leuka se on joka naisen tiellä pitää.

********

Sydänhaalari & sukat - ME&I

Tänään meillä oli tiedossa kiva päivä, sillä sovittuna oli vastavierailu iki-ihanan Matildan luokse. Viime vierailusta olikin jo ehtinyt hurahtaa parisen kuukautta, mutta onneksi tapaamme viikottain flamencomuskarissa. Tänään siis Nasu pääsi ratsaamaan Matildan leluvarannot, jotka olivatkin huikeat. Lisäksi tiedossa oli Nasun ja koiran ensimmäinen kohtaaminen, sillä Matildan kotona asustaa myös ihana hauvaneito Iitu. 

Siinä ehkä sitten tapahtui jälleen amatööriäiti-moka, sillä Nasu taisi loppujen lopuksi hieman säikähtää innokasta Iitua. Iitu on aivan ihana, pusutteleva ja hellä haukku, mutta Nasu kun ei ollut ikinä moiseen törmännyt, olisi tämä dorka-äiti voinut sen tutustumisen suorittaa ehkä hieman helläkätisemminkin. Nyt vain päästin Iitun suoraan Nasun naamaan nuolemaan & haukkumaan ja se taisi pikkaisen säikäyttää nassikkaa. 

Matilda jo mennä ryömii, nousee kontilleen sekä tukea vasten seisaalleenkin, siinä missä Nasu pyörii, peruuttaa ja kääntyilee. Ja sen minkä Matilda voittaa liikkeessä, Nasu tasoittaa juttelussa. Eli melkoinen sirkus meillä siellä oli kasassa. Ja ah niin hauskaa! Lisäksi ystäväni oli valmistanut meille herkkulounaan ja kakkukahvit, joten mikäs siinä oli meikäläisen istua valmiiseen pöytään, hehe.

 Mitä toi oikein syödä louskuttaa tota mun leluani?

 Jaa että anna vaan syödä vai?

On tääki ny. Tulee mun kotiini ja sosialisoi lelut.

Hei sää siellä kameran takana, tee ny jotain.

Kuten aiemminkin on tullut esille, Matilda on varsinainen tyylilyyli. On hauskaa, miten samanlainen vaatemaku minulla ja ystävälläni on. Ja kätevää, vaihtelemme ostosvinkkejä aina tavatessamme. Ystäväni on lisäksi siinä kadehdittavassa asemassa, että hänen äitinsä on aikoinaan säästänyt kaikki hänen vauvanvaatteensa ja niinpä ystävälläni on varsinainen retrovaatteiden herkkukeidas vaatekaapissaan. Nautiskelimme Nasun kanssa mahtavasta muotinäytöksestä ja kirosimme siivousvimmaista isääni, joka aikojen kuluessa tyhjensi lapsuudenkotini vintin kaikista vastaavanlaisista aarteista.

Matildan keltainen froteebody ja sukkikset - Metsola

Viininpunainen vakosamettinen liivimekko - aito retroaarre

Matildan ja Nasun kohdalla huomaa selvästi sen, miten eri tahdissa ja eri lailla vauvat tosiaan kehittyvät. Tällä kaksikollahan ei ikäero ole kahtakaan viikkoa ja eroa on nyt jo selvästi. Keskenään pikku neidit ovat hyvinkin samankokoisia, mutta siinä missä toinen jo lähes kävelee muttei vielä niinkään juttele, juttelee toinen lähes taukoamatta muttei niinkään kävele. Loistava aisapari siis.

*****************

PS. Olen nyt tätä kirjoittaessani käynyt neljästi tunnin sisään kääntämässä unenpöppörössä huutavan Nasun takaisin selälleen. Meillä siis eletään tätä vaihetta, että unissaankin pyritään liikkeelle ja eteenpäin. Ei lupaa levollista tulevaa yötä meikäläiselle, ei...