Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa

Viime päivinä meillä on mies valinnut Nasun päivän asut. Tänään oltiin selvästi inspiroiduttu ruskeasta ja traktoreista ja mikäs siinä, loistava kevääseen sopiva teemahan se on.

Mikäs tuonne laatikkoon olikaan kätkettynä. Nasu muikistelee.

Tältä näyttää pikkuinen, joka on juuri ollut juonimassa omiaan. Vekkulilta.

*********

Traktoribody - Metsola

Ruskeat velour housut - Me&I

Valkoiset sukat - H&M

Päivittäin hämmästelen Nasun kanssa sitä miten uusi ja hassu paikka maailma on. Pienetkin asiat ihmetyttävät ja kaikkein kiinnostavinta on tutkia ihan näitä tavanomaisimpia asioita. Kuten sähköjohtoja, hiuspinnejä, kampoja ja rasvapurkkeja. 

Viime päivinä huvitusta on herättänyt se, kun Nasu löysi omat hiuksensa. Eräänä päivänä se vain maitoa imiessään ja nautiskellessaan ojensi kätensä päänsä päälle ja kouraisi. Sitten kouraisi uudelleen, silmät rävähtivät suuriksi ja oli kouraistava vielä uudelleen. Mitäs helkkaria täällä on? Hiuksia harottiin, nyittiin ja revittiin. Uskottava se on, kiinni ne ovat minussa nämä hassut haituvat, tuntui Nasu ajattelevan. Tämän jälkeen omien hiusten harominen onkin ollut yksi nassikan lempipuuhista ja sen parissa askarrellaan antaumuksella. Jos ei muulloin, niin aina imetyksen aikana. 

Toinen naperon ihmetyksen aihe on äidin ja isän pitämät ääntelyt, hassut ilmeet ja höpinät. Ne ovat takuuvarmoja naurattajia, sen kuin vain pulisee, pöräyttelee tai mökeltää menemään. Ongelmallista tässä on se, että koska olen niin asettunut tähän kotiäitiyteeni, en aina tajua tarkistaa sitä ympäristöä jossa mölisen. Viimeksi toissapäivänä Prismassa sain pitkiä katseita osakseni, kun ilmestyin hyllyjen takaa vauhdikkaasti pöristen ja mökellellen. Lienee myös aiheellista tarkentaa, että Nasu oli mukana. Niin hullu en minäkään vielä ole, että oikeasti vain itsekseni möykkäisin.

Niin ja hei, me olemme edelleen pitäneet kiinni siitä kertaviikkoisesta jöötiostosreissustamme, johon sitkeästi pyrimme ja josta aikoinaan kirjoitinkin. Tiedä sitten onko rahaa säästynyt, mutta hermoja ainakin kun ei tarvitse ihan joka ikinen päivä ruokakaupassa asioida.

Nasulla on myös uusi ilme, olen nimennyt sen muikistukseksi. Käytännössä napero muikistelee suutansa ja näyttää kerrassaan juonelta. Ja tämä ilme on nykyään käytössä usein. Nassikalle on myös ilmestynyt hymykuopat (hihi, meinasin kirjoittaa hymykupat), yksi kumpaankin poskeen. Ja kuinka ollakaan, samoihin kohtiin kun äidillänsä. Tosin minä en näytä puoliksikaan niin söpöltä hymyillessäni ja kuoppien esiin pompsahtaessa mitä nassikka. Mutta tytöstähän se polvi paranee!