Tänään oli viimeinen flamencomuskari, snif! Muskari on ollut joka perjantainen hauska harrastus, jota nyt jäämme haikeudella kaipaamaan. Muiden lasten kanssa peuhaaminen, erilaisten hauskojen soittimien kokeileminen ja flamencon tuliset rytmit muodostavat sen sortin puuhamaan, että nassikka on väsyneenäkin ollut ihan liekeissä. Joka ikinen kerta.
Rakkaaseen harrastukseen valittiin tarkoituksella lempeä viestivä asu, sydänhaalari. Anu, se oli sinulle!
Voi Anu, sinua tulee ikävä! Ja muitakin muskarikavereita!
*********
Sydänhaalari - Me&I
Raidalliset Barbapapa sukat - Lahja ystäviltä
Päiväunien jälkeen asua vaihdettiin, koska eräs nimeltä mainitsematon amatööriäiti oli jälleen pukenut lapsensa päiväunille niin, että pikku kaveri oli aivan hiessä parvekkeelta sisälle rantautuessaan. Ja koska vierailulle oli tulossa hartaasti odotettu hyvä ystäväni, ei hikinen asu tullut kysymykseenkään.
Pitäiskös äiti laittaa rasvaakin? Ettei tule hikinäppyä.
Värikäs Barbapapa body - Lahja ystävältä
Valkoiset potkarit - Pippi
Raidalliset Barbapapa sukat - Lahja ystäviltä
Hyvä ystäväni on raskaana ja hänen laskettu aikansa on kaksi viikkoa myöhemmin kuin mitä Nasulla. Niin, ja tietenkin myös vuosi myöhemmin. Olipa ihana turista kuulumisia ja jutella raskausajasta. Kuten aiemmin kirjoitinkin, oma raskausaikani on nyt viime aikoina ollut melko paljonkin mielessä kun yllättävän moni ystävistäni on juuri nyt raskaana.
Hassua miten sitä aika tuo perspektiiviä ja joitakin asioita näkee nyt pienen matkan takaa toisin. Tosin monista asioista sitä on silti edelleen samaa mieltä, esimerkiksi raskauspahoinvointi on hanurista. Piste. Eikä kukaan, joka ei siitä todella ole kärsinyt, voi tajuta kuinka syvältä sieltä se oikein on.
Tänään oli myös automarkettihelvettipäivä. Mutta kuulkaas, kun sinne menee taktisesti tunti ennen sulkemisaikaa, ei kokemus enää olekaan ihan niin kamala. Tilaa on ja safkaakin ainakin meidän tarpeisiimme vielä ihan hyvin jäljellä. Joten, enpä olisi uskonut että sanon tämän, mutta kauppareissu oli tällä kertaa ihan ok.
Mies tuolla huutelee taco-pöytään, joten lopetan tältä erää Nasun tyylinäytteisiin siitä, kuinka meillä nykyään myyrytään vauhdilla eteenpäin. Jopa sellaista vauhtia, että kömpelö äiti ei aina pysy perässä. Nimimerkki eilen löin naperon perässä kiitäessäni poskeni oveen, tänään pääni lavuaariin.
Hmmmm, leikkisköhän noilla leivontamitoilla?
Äh, heitän ne syrjään ja punkean tästä kontilleen.
Because I can.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti