Miehen farkut

Koska meillä on kirppispöytä parasta aikaa vuokrattuna, oli suorastaan pakko siivota tänään hieman vaatekaappeja. Kirppispöydässähän meillä on jo aika lailla kamaa, mutta sen kerran kun pöytä on, täytyy vaatekaapeista katsastaa kaikki ylimääräinen myyntiin. Kahden vaatteita harrastavan aikuisen taloudessa sitä ylimääräistä vaatetta nimittäin kertyy ja aikas usein ne ovat sen verran vähän käytettyjä, että on vain järkevää viedä ne kirppikselle kiertoon. Ilahduttavan usein menevät kaupaksi ja saavat jonkun toisen arjesta uuden elämän. 

Olen ehkä kertonutkin, että vuokraamme kirppispöydän säännöllisesti pari kolme kertaa vuodessa, minkä ansiosta vaatekaappimme pysyy sen verran hallittavassa järjestyksessä, että liukuovet menevät kiinni. Jotkut teistä ehkä muistavatkin eteisessä sijaitsevat vaatekaappimme, joiden säilytystilakapasiteetti on rajallinen. Kuten kaikissa kaapeissa. 

Vaatekaappien siivous on itse asiassa aikas mukavaa puuhaa, sillä lähes aina löytyy jotain vaatekaapin syömiä vaatteita, joiden olemassaolon oli joko unohtanut tai sitten ei muistanut niiden olevan olemasssakaan. Joka tapauksessa vaikutus on sama: kuin olisi vaateostoksilla käynyt. 

Tänään siis hyökkäsimme niiden kahden hyllyn kimppuun, jotka vielä olivat siivoamatta. Kaikki muut hyllyt kun kävimme jo läpi ennen kirppismyyntimme alkamista. Näillä kahdella hyllyllä oli miehen farkut sekä hajanaisia kesävaatteita kuten shortseja, toppeja ja kesähattuja. Ja arvatakaas monetko farkut mieheni omistaa? Tähän alkuun kannattanee vihjeenä ehkä mainita, että hän on töissä vaatealalla. Eli housuja on ehkä ennemmin runsaanpuoleisesti kuin niukasti.

Hahaa, kerronkin vastauksen vasta postauksen lopussa. Siirrytään jännitystä ylläpitääkseni (tiedän, onpa kerrassaan jännittävää tietää montako paria farkkuja blogistin miehellä on) Nasun päivän asuun. Tänään täällä Tampereella oli kuulkaas 29 astetta varjossa, onnea vaan kaikille valmistuneille. Me lähdimme hellettä pakoon mummolaan, jossa grillailimme ja vietimme iltaa ystävien kanssa. Ystävien, joista kaksi on raskaana ihanien pulleiden pallomahojensa kanssa. Ovat niin söpöjä! Onneksi sain luvan kanssa taputella ja silitellä masuja, syyskuussa tavataan sitten uudet tulokkaat.

Iskä hei, mä haluisin tonne nurmikolle.

Tottelihan se vihdoin, jee jee!

Salaatti kuin salaatti, suuhun päätyy kaikki vihreä.

**********

Froteinen shortsiasu - Metsola

Musta hellehattu - Villervalla

Nasulle ei riitä enää konttaaminen, istuminen ja karhukävely, nyt vaaditaan pystyasennon ohella myös askelten tapailua. Vielä meno on aikas hataraa, siis sillä tavalla hataraa ettei mieleeni tulisi irrottaa Nasusta, mutta jotenkin on sellainen kutina ettei tuo ipana kauan tukea tarvitse. Heinäkuun synttäreihin mennessä sankarimme saattaa jo hyvinkin taaperrella itse.

 Kevyellä sormiotteella mennään. 

Nasu ryhdikkäästi tepsutellen, isi käyränä perässä kyykkien.

 Pieni Nasu, iso piha.

Yritin myös ottaa sellaista isä-tytär potrettia, mutta ei se ottanut onnistuakseen. Ensin pyysin kuvattaviltani vakavaa poseerausta. Ei onnea, mies näyttää dorkalta ja Nasu ei katso edes kameraan. Sitten ehdotan hymyilyä. Mies hillitsee hymyään niin, että näyttää yhtä vaivaantuneelta kuin yläasteen luokkakuvissaan ja Nasu katsoo jälleen pois kamerasta, tällä kertaa eri suuntaan.  En hyväksy lopputulosta vieläkään ja malleiltani palaa käpy. Seuraavaan kuvaan saan poseeraukseksi irvistyksen, joka aitoudessaan on kuvaussession parasta antia. Hieman ehkä erilainen potretti, mutta ihan jetsulleen meidän näköinen.

Vakava poseeraus. Hymyilevä poseeraus.

Ja lopuksi irvistys.

Siinä sulle.

Niin, montako paria farkkuja? Mietitäänpä, kuinka monet farkut ihminen noin niinku yleensä arkeensa tarvitsee? Parit, kolmet, viidet ehkäpä? Ja jos olet vaatealalla, pitää sinulla ehkä sitten työsi puolesta olla jo useampia värejä, pesuja ja malleja. Hmmm... sanotaanko että ehkäpä rontit kymmenet farkut, miksei jopa viidettoista?

Ehei, minun miehelläni on neljätkymmenet farkut. Nel-jä-kym-men-tä paria farkkuja. Joista minä sain tänään yhdet niinsanotuiksi boyfriend-farkuiksi. Eläköön denim!