Kyllä meitä nyt hellitään!

Tänään Nasu oli sitten niin girlie-girlie kuin vaan olla ja voi. Suunnittelin tämän päivän asun jo eilen illalla, varmaankin siinä palkintohötön vaaleanpunaisuudessani. Olihan sen fiiliksen heijastuttava nasukan asustakin, mahtifiilikset nimittäin siivittivät tätäkin päivää. Ei paljon verskit revenneet, vaikka nassikka pisti taas vessapaperit kiertoon.

Tyynesti kävelen tänne rullalle ja otan mitä tarvitsen.

Jahans, se oli siinä. Eli ei kun kohti uusia haasteita!

- Mitäs nyt?

- No kuule mutsi, nyt tulis kakka.

*********

Pinkki froteebody - Myllymuksut

Pinkit villaleggarit - Metsola

Violetti vakosamettihame - Me too

Violetit sukat - lahja Ruotsin sukulaisilta

Eilen yöllä sain kuulla, että blogimme oli saanut vielä yhden tunnustuksen lisää. Tämän tosin jo syyskuun puolivälissä, mutta koska tämä äiti on blondiutensa lisäksi näköjään myös sokea, oli asia päässyt menemään autuaasti ohi. 

Pilvitehtaamon Ti oli siis muistanut meitä "You have a lovely blog" -palkinnolla, kommentoiden kauniisti meidän koskettaneen, naurattaneen ja itkettäneen häntä sekä herättäneen ajatuksia. Muiden palkittujen blogien joukossa. Olemme Nasun kanssa enemmän kuin otettuja ja päätimme omistaa tämän kirjoituksen nyt näiden viime päivien ihanien palkintojen kysymyksiin vastaamiseen.

Aloitetaanpa Ti:n palkinnon kysymyksistä:

Lempiruoka: Pitsa, kunnon medium-pihvi, fetasalaatti tai intialaiset ruoat.

Lempimakeinen: Irtokarkit, salmiakilla painotettuna. Iso pussi kiitos.

Lempiluettava: Ajan puuteen vuoksi sisustuslehdet, aikana ennen lasta dekkarit.

Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Sellaista ei ole. En osaa ommella, yritän, raivostun, epäonnistun. Toivun jonkin aikaa, yritän uudelleen, raivostun, epäonnistun. Kaunis sykli toistuu ja toistuu kuin vuodenajat.

Lempielokuva: Elokuvia harrastavana tähän en voi vastata. Lemppari riippuu fiiliksestä, seurasta ja kuun asennosta. Muun muassa.

Pinkin ja mustavalkoisen kuvan välillä päädyin tietty tähän.

Paskan äidin tunnustuksessa oli ideana puolestaan kertoa itsestään kahdeksan sattumanvaraista faktaa. Se-le-vä, pistetään sitten tulemaan heti ne ensimmäiset jutut meikäläisestä, jotka mieleen nyt juolahtavat.

1. Kummassakin isovarpaassani on tatuointi. Niistä tuijottaa Maya-intiaanien hassun näköiset toteemilinnut, nokat visusti kohti toisiaan. Siivet varpaissa, sano.
2. Kiihdyn helposti nollasta sataan, lauhdun samoin. Erityisesti otsasuoneni sykkii perusnegatiivisille ja yli-pessimistisille ihmisille, joiden elämä kietoutuu lauseenalkuihin kuten "Emmäny kuiteskaan...", "Onkohan ny noin..." tai "Ei se varmaan onnistu...".
3. Osaan sanoa venäjäksi "Pehmeitä tyynyjä" ja "Täällä on tunkkaista, saanko avata ikkunan?". Saksaksi osaan sanoa "Miksi poltitte Lapin?". Varsinainen kielinero siis.
4. Olen ollut kaksi kertaa elämässäni rakastunut. Ensimmäisellä kerralla lähdin pohjalaisen rakkauteni perässä Kreetalle. Irtisanoin työpaikkani, vuokrasin kotini ja ostin pelkän menolipun. Pari päivää perillä oltuani rakkauteni jätti minut. Voi Kreeta - tuo rakkauden saari! Toista rakkauttani elän edelleen, mutta Kreetalle en uskalla yhteistä lomamatkaa varata.
5. Minulla oli todella huono näkö, siis nyt puhutaan -9 suuruusluokasta. Sain silmälasit jo ekalla luokalla, mutta leikkautin kummatkin silmäni viitisen vuotta sitten. Näin häpeällisen täystyytyväinen ei ihminen leikkaukseen voi olla, mitä minä siihen. Nykyään en enää edes muista, että minulla on laseja ikinä ollutkaan. Niin sitä valikoiva muisti toimii, kuulkaas.
6. Olen kävellyt kännipäissäni pari tuntia murtuneella jalalla, koska paras ystäväni vakuuttti ettei se ole murtunut, jos sillä pystyy kävelemään. Myöhemmin samana iltana sama ystäväni aiheutti murtuneeseen nilkkaan toisen murtuman pyörittelemällä sitä akselinsa ympäri todistaakseen minulle, että liikerata on normaali ja jalka toimii kuten pitääkin. Eli kipukynnykseni on melko korkea.
7. Minulla on törkeän hyvä viinapää ja olen voittanut jokaisen juomakisan, mihin äijät ovat minut vuosien kuluessa haastaneet. Krapulaa minulla on ollut alle kymmenen kertaa elämässäni. Eli lyhyesti: omistan ihmemaksan - magic liver.
8. Uskon, että unelmat on tehty toteutettaviksi. Tämä usko on vienyt minut muun muassa ampumaan Kalashnikovilla, lentämään pienkonetta, ostamaan moottoripyörän, nykyisen kotimme ja Minin, irtisanoutumaan työpaikastani tyhjän päälle, opiskelemaan maskeeraajaksi, menemään naimisiin, saamaan lapsen ja olemaan rehellisesti oma itseni. Niin hyvässä kuin siinä pahassakin.
9. Ja ylimääräinen bonussektori: Haluaisin niin oppia kymmensormijärjestelmän. Edes kahdeksansormijärjestelmä kävisi, mutta ei. Yksinkertaisesti ei. Kärsivällisyys ei riitä, taidot ei riitä. Oma muutaman sormen kökköjärjestelmäni pitää pintansa vaikka kuinka aina vannon, että nyt sen opettelen. Niinpä kirjoitan sokeana sormiini tuijotellen ja kiroan sitä. Jos en nyt päivittäin, niin viikottain.