Tänään Nasu söi läppärini hiiren, sen pehmoisen muovisen, joka lymyää tuossa näppäinten keskellä. Nasu yritti syödä sitä jo aiemmin päivällä, mutta minäpä olin tarkkana ja kaivoin se ajoissa pikku naskaleiden käsittelystä ulos.
Napero onnistui kuitenkin toisella yrityksellään nyt illalla, kun en ollut tarpeeksi tarkkaavainen. Ilmeisesti tämä läppärini punainen hiiri on niin ihanan värikäs ja herkullisen pehmoista ainetta, että sitä on vaan yksinkertaisesti natusteltava. Nasu ei voi sille mitään.
Itse olen niin tottunut käyttämään tuota näppäimistön keskellä olevaa hiirtä, etten osaa käyttää vaihtoehtoista hipaisuhiirtä laisinkaan. Löysin laatikoidemme perältä lopulta vanhan rupun hiiren, jota nyt sitten yritän totutella käyttämään. Mutta kyllä tämä hidasta ja kankeaa on, voi pojat.
Ylivoimaisesti inhottavinta hommassa on silti seuraavien päivien kakkapassi-komennus, sillä onhan se hiiri sieltä kehnon keskeltä talteen ongittava. Nice.
Päälle puettiin tänään syysaurinkoja ja mitä luultavimmin viimeistä kertaa nuo Moonkidsin haalarit, sen verran piukeat ovat jo. Mutta on ne vaan nätit!
Mutsi hei, anna mulle näitä, näitä täällä pussissa.
Lurpsis, nami nam! Kieli käy jo.
Ai että, otanpa tällaisen preussilaisen polviseisonnan ja nautiskelen.
Ja lisää! Anna mulle lisää keksejä, heti! Mmmmm, mums mums.
********'
Valkoinen body - H&M
Aurinkobody - Duns
Punaiset sukat - H&M
Keltaiset froteehaalarit - Moonkids
Tajusin tässä etten ole hetkeen jakanut kanssanne yhtään 'tuunaa itse' -vinkkiä, joten korjataanpa asia sitten tänään. Tämä tuunausvinkki taitaa olla alun perin Aamulehdestä, mutta koska teille kaikille ei varmastikaan Aamulehteä tule, toivon ettei tämä ainakaan ihan kaikille ole ennestään tuttu.
Eli, here we go, tehdään syyslehtiruusuja! Itse tein näitä ulko-oveamme varten lempilehdistäni eli vaahteranlehdistä. Niissä on niin kauniit värit ja paljon eri kokoja, että niistä jopa tällainen Kylli-tätien kauhu saa ruusukkeensa väkerrettyä. Ilman hermojen totaalista paukkumista.
Aloita siis keräämällä iloisen värisiä vaahteranlehtiä. Valitse tämän jälkeen yksi lehti ja käännä se kaksinkerroin pituussuunnassa.
Sunnuntain saldoa, Hämeenpuiston vaahteranlehti-keitailta noukittuja väripilkkuja.
Ja noin se lehti siis käännetään.
Seuraavaksi rullaa lehti pituussuunnassa rullalle, tästä tulee ruusun ydin. Kiepauta lehden varsin rullan ympäri niin, että pujotat varren itsensä alitse. Ja katso, sinulla on lehtirulla, joka pysyy kiinni. Taita tämän jälkeen lisää lehtiä kaksinkerroin ja koosta niitä rullan ympärille, punoen jokaisen aina lehden oman varren avulla edellisten ympärille kiinni.
Nätisti omalla varrellaan sidottu rulla. Tämän ympärille se ruusu syntyy.
Ja näin niitä sitten vaan asetellaan rullan ympärille, asettele niin kuin omaan silmään on nättiä.
Sitten vaan jatkat lehtien liittämistä edellisten päälle ja muistat aina hyödyntää lehden varren, jonka avulla se pysyy edellisten lehtien ympärillä. Simppeliä! Lisäile lehtiä sen verran kun haluat ja suihkauta lopuksi lehtien päälle hiuslakkaa, niin kauniit värit kestävät kirkkaina pidempään. Ja sitten vaan lehtiruusukkeet käyttöön.
Tästä tuli nyt näin iso. Nämä ruusukkeet päätyivät ovikoristeen piristykseksi.
4 kommenttia:
Onpa kiva TSI-vinkki! Meille ei tule Aamulehteä (kun joku väsynyt äiti unohti palauttaa ajoissa tarjouslapun jolla ko. lehden olisi saanut 2kk ajaksi ILMAISEKSI) joten oli ainakin mulle uusi idea. :)
PS. Toivoisinpa että huomenna mm. nämä haalarit olisivat mukanasi tarjolla. ;D Vahvasti kyllä epäilen, että et raaski luopua! Tai en ainakaan itse taitaisi raaskia, hehee.
Äni: Kiva kuulla! Eli ei muuta kuin lehtiä rullailemaan :) Ja SORI ettei nämä haalarit olleet mukana, ne kuuluu tosiaan niihin "ei pysty luopumaan" -osastoon.
Ihana ja kaunis vinkki lehdistä, mainiota että löysin!
Ja ihanaa on myöskin se, että joku muukin on joutunut kakkaa tonkimaan. Oma 2-v söi minun kultasormuksen, ei ollut vaihtoehtoja jotta etsitäänkö se vai ei. Piti olla aikas kärppänä, kun kaveri toimittaa jo itse hätänsä, ettei vaan mennyt pöntölle! Onneksi jo toisesta tuotoksesta palkinto löytyi, ei sitä mielellään kovin usein tee!
Mainiota syksyä! :D
-Maija Maitoparta
-Maija Maitoparta: Heippa Maija, kiitos inhottavien kokemusten jakamisestasi! Se louhiminen oli tosiaan ällöä ja ymmärrän täysin, että sormuksesi perään sukelsit :) Ja kiva kuulla, että lehtiruusuke oli mieluinen. Itsekin askartelin niitä väriä tuomaan ulko-oveen ja aikas hienosti on värit pysyneet. Ja kun on jotain hellyttävästi itse tehtyä ovessa, niin aina hymyilyttäa kun kotiin tulee :)
Lähetä kommentti