Lapsena minulla oli aina Ilves -joulukalenteri. Jo kauan ennen kuin olin itse päättänyt puoltani tässä klassisessa tamperelaisessa jaossa (joka muuten oli sitten Tappara), osti isäni minulle joka vuosi Ilveksen joulukalenterin. Itse olisin aina halunnut suklaakalenterin, voin kuinka haaveilinkaan siitä, mutta ehei! Suklaakalentereita ei meidän talouteemme todellakaan ostettu.
Niinpä sain siis paperisen kalenterin, jonka jokaisen luukun avaaminen oli silti aina yhtä jännittävää. Kalenterista oli mahdollista voittaa erilaisia pikkuvoittoja, mutta kyllä sitä jo lapsena oppi tämän arvontakulttuurin epätoivoisuuden. Ikinä ei voittoa kenellekään kohdalle sattunut. Kunnes eräänä jouluna...
Muistan edelleen missä kalenteri seinälläni riippui ja kuinka sen päivän luukun irti repäisin. Vain löytääkseni sieltä megavoiton - sukset! Eipä oltu ennen moista kuultu. Joku voitti Ilveksen joulukalenterista eikä edes mitään kahvipakettia! Vaan ihka oikeat sukset sauvoineen! Voi sitä ilon päivää ja hämmästelyä. Muistan itsekin ihmetelleeni sitä vielä vuosia voittoni jälkeen.
Aikuisena olo on siinäkin mielessä mahtavaa, että ruokakaupasta voi ostaa ihan mitä itse haluaa. Jos haluaa suklaapatukan, niin siitä vaan! Antaa palaa, ei tarvitse kinuta lupaa keneltäkään. Miehen tekee mieli vanukasta - minä totean jotta osta vaikka kaksi! Olemmehan nyt aikuisia, voimme ostaa ihan mitä itse vain haluamme. Ja niin me taas tänäänkin muuten teimme, hehe.
Mitäs me mulle ostettiin?
Ja niin lapselliselta kuin tämä saattaa kuulostaakin, tämä tosiasia riemastuttaa minua ruokakaupassa edelleen säännöllisin väliajoin. Vaikka olen kolmekymmentäneljä ja puoli vuotta vanha.
No, tuleeko sitten kenellekään yllätyksenä meidän tämänvuotinen joulukalenterimme? Mieletön mötky Kinderin suklaata täynnä. Oli se järjettömän hintainen (mielestäni 9€ joulukalenterista on mielettömyyttä) ja suoraan sanotuna läski, mutta se oli vaan saatava.
Mitäs sanoisitte porukat jos avattaisiin päivän luukku? Slurps, kuolakin valuu jo...
*********
Vihreä apinabody - JNY Design
Mustat villaleggarit - Metsola
Jumatsuikka mikä tönö!
Pyhä toimitus. Nyt avataan päivän luukku.
Nyt sitä sitten avataan riemulla koko perhe. Nasukin on jo oppinut Kindersuklaan päälle, ei ole epäselvää keiden lapsi tyyppi on.
Käännä se iskä nyt oikein päin, niin minä kaivan herkun esiin luukusta.
Hei, tänne se! Minähän sen esiin pyydystin.
Aaaahhhh, mums mums.
7 kommenttia:
Just tässä tajusin, että meillä ei ole kalenteria lainkaan! Ja vahvasti näyttää myös siltä, että hankkimatta jää.
Minua myös usein riemastuttaa tuo, että sieltä kaupasta voi tosiaan ostaa mitä haluaa. Se on aivan mahtava tunne. Suklaapatukka taskussa voi fiilistellä :)
Entäs se kun voi syödä jälkiruuan ekaksi ja sen perään pääruokaa jos vielä mahtuu?
Mä olen voittanut Ilves-arvalla kasettisoittimen, oikein kaksipesäisen. Oli meinaan hienoa kun pystyi nauhoittamaan kasetilta kasetille ;) Meitä Ilves-onnettaren suosimia on siis todistettavasti ainakin kaksi!
-Hilkka
Voi, että! Ihan kuin minun suustani. Minäkin monesti myhäilen kaupassa tyytyväisyyttä, kun saa olla aikuinen ja ostaa ihan mitä ite tykkää!! Ei ole kukaan määräilemässä ;)
Meillä mies on kova ilves fani, vaikka ei asuta lähelläkää tamperetta. ;) Se oli lapsena päättänyt, et Ilves on hänen lempijoukkueensa ja sitä se on ollut sen jälkeenkin. :D Nyt olis kuulemma pitänyt saada 1v10kk ikäiselle jouluksi luistimet, mut ei tahdo löytyä tarpeeksi pieniä! :)
Kinder on muuten parasta suklaata ikinä!
Täällä yksi onnellinen aikuinen! Voi että! Äiti hammashoitajana oli tosi tiukka karkkiasioista, meillä ei mässäilty. Ihanaa, kun saan tehdä just niinkun tykkään. Ja voi ostaa kaljaakin ja viedä sitä jääkaappiin, kukaan ei valita.
Ja ihan parasta tuo Hilkan kirjoittama juttu ruoasta, yks päivä naureskelin onnellisena, kun join kahvia ja söin suklaata alkuruokana, sitten vasta nuudelit ja kanat. Kuka määrää etteikö niin saisi tehdä? Ei kukaan, koska olen aikuinen! Hahaa!
Maria: No mut hei! Nythän niitä kuule saa ainakin -50% alella! Just kattelin kaupassa, et ton Kinder-hirmunkin olis saanut nyt puoleen hintaan. Ja kaupan päälle sais heti syödä melkein viikon suklaat :D
-Hilkka: Nimenomaan! Aivan loistava esimerkki jälleen näistä aikuisuuden iloista! Ja joskus voi syödä tosiaan koko ateriaksi pelkän jälkiruoan - härskisti santsaten :D siis mitä ihmettä, tuplamankka!!!? WAU! Olisin tehnyt murhia moisesta, juurikin sen äänitysmahdollisuuden takia. Hyvä me Ilveks-haltijan suosikit :)
Nanna: Just niin, se vapaus kun kukaan ei määräile. Voi ostaa vaikka neljä jätskipakkausta, pakastepitsan ja karkkia päälle. Eikä kukaan ärise kieltoja (paitsi ehkä huolella vaiennettu omatunto joskus).
jemppa: Siis Kinder todellakin rules! Mä sain lapsena vaan kuolata kiskan lasit märiksi Kindereiden perään, hyvä jos pääsiäisenä sai yhden orvon munan pitkällisen ruikutuksen päätteeksi. Sitä vahinkoa onkin nyt tässä jo rontti vuosikymmen otettu takaisin - ja meinaan urakalla! Ja hei, mies lähettää läpsyt sun miehellesi. Ilves yhdistää ;)
Maija: Joo, kyllä sitä jaksaa töihin herätä ja veroja maksella, kun vastapainoksi saa mättää suuhunsa just sitä mitä haluaa. Ja entäpä kaikki muut ostokset? Jos haluaa uudet kengät, voi mennä kauppaan ja ostaa ne. Tai tekeekö mielesi piipahtaa kaupungissa? Ei hätää, unohda tuskaiset bussirahan kinuamiset, senkun vaan hyppäät bussiin/autoon ja menet. Ei paljon tarvitse lupia kysellä. Entäs leffat sitten? Joka ikinen ilta voi olla leffailta, samoin kun joka yö voi valvoa. Tosin nykyään ei enää kauheasti jaksa valvoa koko yöyä, mut periaatteessa VOI :D
Ajatukset menee juuri näin täälläkin!Ja mieti mikä riemu on kun saa todella monelle lapselle etsiä kalentereita. Ja jokaisella on niitä ainakin 2-3 kpl. I´m in heaven (tänä vuonna playmobilit, suklaakalenterit ja kuvakalenterit).
Lähetä kommentti