Seuraa lyhyt, mutta ytimekäs kuva-arvoitus. Päähenkilönä Nasu, mutta sen nopeudesta ja liukasliikkeisyydestä johtuen kuvissa seikkailee lähinnä tapahtuman uhri. Arvatkaahan mitä päivän aikana saatiin aikaan?
Onpas vaan mukavan rauhaisa hetki, Nasu puuhailee jossain omiaan.
Hei, nyt on kyllä ihan liian hiljaista...
Härregud sentään! Mitä vanhat silmäparkani näkevätkään!
Nyt on kyllä aikas karmeeta jälkeä.
Että meninkin hetkisen lepäämään.
Ai että mikä savotta tästä vielä tulee.
Nooooh, pistetään samaan konkurssiin sitten tämäkin uusi työmaa.
Ja hei, positiivista! Päästään tässä nyt sitten vielä omaakin kämppää remppaamaan.
Ja oikea vastaushan on...
Tadaa! Herkällä kynällä kauttaaltaan koristeltu ovi (kuva ei tee taiteelle oikeutta).
No, Nasun oma ovihan se on.
9 kommenttia:
:D Ihana Nasu! Oliskos pyyhekumista mitää apua? Mä oon saanut sillä lyijärin lisäksi myös kuulakärkikynän jäljet pois huonekaluista. :)
o-ouu... ei muuta ku vimiä luutuun ja hink hink :D mut olipas piristävää nähdä myös äitee samanmoisissa ilmeissä kun nasuliini :D ens kerralla iskästäki? :D
Hehe. Ai toi tapahtu teillä nyt :D. Meillä samaa harrastettiin parisen kuukautta sitten :D.
Hmm. Toimisikohan taikasieni tuohonkin?! Kokeilen sit kun on pakko. En taida itse viitsiä suttailla ovia. Vaikka maalauspuuhia olen mäkin täällä suunnitellut... :) Mikäs se muuten oli se teidän keittiöremppa/kunnostus/projekti mitä puuhailit keväämmällä? Onko multa mennyt reportaasi ohi, vaikka aikas tunnollisesti mä täällä vierailen radiohiljaisuudesta huolimatta :)
Täältäkin ääni taikasienelle. Se on pelastanut meidät monesti maalausurakalta!
Ääni ihmesienelle!!
Tosin meidän Espritin tapetteja sekään ei pelastanut hittolainen.
Ouuh! Nasu minkä teit! :D Ja minäkin kyllä rakastan ihmesientä!
Naurattaa :D
vaikka aina ei kyllä naurata!
Mun kohta 2-vuotias tyttö on myös keksinyt seiniin piirtelyn. Siihen ei tarvita edes kyniä, vaan lelutkin käyvät, mistä nyt sattuu jotain väriä irtoamaan.
Jemppa: Mies ehdotti heti kans pyyhekumia, mut en ole vieläkään saanut aikaiseksi mokomaa. Siinä se oli varsinaisena tilataiteena nassikan synttäreilläkin. Jos nyt ennen rippijuhlia sen sais siivottua... ;)
Elina: O-ou nimenomaan! Ei saisi äitsykkä herpaantua hetkeksikään, ainakaan omiin aatoksiinsa. Kaipa se nasukka on tällaiselta kuminaamalta jotain ilmeitään perinyt, isänsä on vähintäänkin samanlainen. Laitetaan ensi kerralla sit tosiaan miehen tuskanilmeitä, näitä tuskaa aiheuttavia tilanteitahan kun löytyy lähes jokaisesta päivästä...
L-E: Juuh, taidetta rahvaalle tuumas Nasu ku ovea kynällä hieroi.
Elisa: Taikasieni on muuten varsin loistava keksintö, vasta jokin aika sitten kokeilin sitä ja se pannahinenhan toimi! Eli varmaan sillä sienellä pistän sit menemään kunhan vaan laiskuudeltani saan aikaiseksi...
Satu: Amen to that! Joku noopeli nyt nopeasti sen sienen keksijälle! On se sen verran uskomaton kapistus.
Katriina: Kyllä, sienelle töitä. Onneksi meillä ei ole tapetteja, ne olis kyl varmaan jo kuolleet...
Kiki: Nasulla ei edes kauan tuohon mennyt. Se on varsin nopea ja aikaansaava taiteilija tuo meidän ipana.
Johanna: No, kyllä nauratti muakin. Se näyttää kaukaa joltain mustalta ruohikolta, omalla tavallaan aikas makee. Ja onhan se kuiteskin Nasun ovi, et hittooko mäkään siitä sit keuhkoon ;)
Lähetä kommentti