Minä täältä kaula-aukosta tulla kiemurran

Miehellä on tänään syntymäpäivät, koossa on nyt miehekkäät kolmekymmentäneljä vuotta. Tarkimmat teistä ehkä tästä huomaavatkin meikäläisen naineen itseään nuoremman miehen, hihi. No kun nehän nyt elää vähemmän aikaakin noi miehet. Pakkohan se on jotenkin varautua.

Nasu herätettiin aamulla ja joko tästä syystä, tai sitten muuten vaan, ipana oli koko päivän kärttyinen ja ailahteleva. Juhli siinä nyt sitten toisen synttäreitä, kun samaan aikaan yhtä pikku keisaria koitetaan pitää edes jonkinmoisella päällä. Puhtaasti itsekkäistä syistä toki, ei sitä kitinää ja heittäytymisiä nyt määräänsä enempää jaksaisi kuunnella.

 Kuka täällä muka kitisee? En minä ainakaan.

Kauheaa duunia painan minkä kerkeän.

No miten tästä nyt sais kunnon otteen?
Niin paljon harjattavaa ja niin pieni harja.

Nasun riisumisvimma sen kun jatkuu, muistanette aiemman tuskani? Viime yönä ipanan petivaatteet vaihdettiin kaksi kertaa riisumis-pissakepposen vuoksi ja siinä yöllä kahden tienoilla alkoi kärsivällisyys jo olla aika tapissa. Mitä ihmettä me teemme tuon lapsen kanssa? Ei toimi yöpukukikkailut, ei jesseteippi. Ei yölliset potattamiset eikä mitä mielikuvituksellisemmat pakkopaidat. Ei näitä tilanteita missään kirjoissa neuvota, amatööriäiti on hätää kärsimässä.

Täksi yöksi mies parsi Nasun yöpuvun kaula-aukon niin naftiksi kuin vain mukavuusmittarit yhä läpäisten vain voi. Nasu kun on viime aikoina kunnostautunut riisumaan itsensä nimenomaan kaula-aukon kautta, minkä vuoksi taistelu on nyt kääntynyt (hetkellisesti) ipanan puolelle. Katsotaan kuinka tänä yönä käy.  

Voi kuulkaa, ette te mua jollain simppeleillä ompeleilla kyllä pitele.

Älkää luulkokaan.