Meillä oli talossamme torstaina jo perinteeksi muodostunut pihatapahtuma osana Tampereen teatterikesän Tapahtumien yötä. Koska kyseessä on kuitenkin ihmisten asuintalo, rajoittuu talomme tapahtuma päiväaikaan. Jotenkin kummassa, kaiken tämän härdellin keskellä, olin ajatunut vastaaman tilaisuuden järjestämisestä. WTF? Jotkut dorkat eivät väin näemmä osaa kieltäytyä, ainakaan oikeissa paikoissa.
No eipä mitään, ihan mielettömän hauskaahan tilaisuutta oli järjestää ja esiintyjiä buukata. Talomme pihatapahtuma kun perinteisesti koostuu niin pihakirppiksestä kuin erilaisista esiintymisnumeroistakin. Tänä vuonna meillä oli esiintymässä esimerkiksi Pinkit Hinkit, Ahjolan pelimannit, Tampere Chamber ja katusoittoyhtye Kuluttajat. Sangen loistavia esityksiä kaikki tyynni.
Naapurien pisteellä vieraisilla, olivat nääs tajunneet tuoda istuinpehmusteetkin.
Meidän pisteellä kiikuttiin pelkillä metallituoleilla.
Myös Kätköllä oli pihalla pöytä, ilman äkillisestä viileydestä huolimatta. Tarkoituksena oli hieman ennakkomainostaa Kätkön syntyä ja nauttia esityksistä, niinpä katoimme esille pienen esimerkkisatsin siitä mitä Kätköstä pitäisi sitten syyskuussa löytyä. Pääasiassa möimme kenkiä, huonekaluja ja muita vaatteita kun ei kauhean hyvin noin pieneen tilaan esille saatu.
No se on Henkka Kätköstä terve!
Kaikenmaailman töppösiä.
Löysin muiden myyjien pöydistä myös muutamia ihanuuksia itselleni, kerrankin. Viime aikoina kun on tullut lähinnä osteltua Nasulle. Super Mukavalta ja Arelalizzalta ostin paidat, heillä kun on kaikilla työhuoneet tai liikkeet tässä talossamme ja tekevät vallan ihania vaatteita (vink vink aikuisten vaatteista kerrankin).
Miehen kertoessa ihmisille Kätköstä, pihistimme me Nasun kanssa naapuripöydän ihanalta Iinalta karkkia.
First things first.
Dymo-hullu naishenkilö iski jälleen.
Kauppa kävikin yllättävän hyvin ja ihmisen olivat vallan ihanan innostuneita pikku putiikistamme, niinpä olimme miehen kanssa päivän päätyttyä väsyneitä, mutta kovin onnellisia. Ihmisethän näyttävät olevan innoissaan Kätköstämme, vähän niin kuin mekin, hurjaa! Jännittää, innostaa ja onnellistuttaa! Hui jui jui.
Onnellinen, mutta auttamattoman silmäpussinen kätkijämies.
Nasu puolestaan yllätti reippaudellaan. Emme saaneet päiväksi lapsenvahtia, taaskaan, joten päätimme pitää ipanan menossa mukana. Ja niinhän tuo pörröpää jaksoi peuhata ja hurmuroida koko pitkän päivän, yllättäen meidät vanhemmat totaalisesti. Apuna oli, myönnettäköön, naapuripöytien avuliaat tyttöset, jotka väsymättä leikittivät Nasua. Ja voi pojat kun tuo ipana nautti!
Ollappa arjessa au pair apuna, nyt todella omin silmin näin miten suuri apu moinen olisi. Vaikka kukapa järkevä ihminen tähän meidän kaaokseen mukaan tahtoisi... Mutta jos siellä linjojen toisella puolella nyt jollain ihme säkällä on halukkaita au paireja, niin hakemuksia otetaan ehdottomasti vastaan.
Tarjolla siis sekokreisi blondien perhe, jolla pyörii sukat jalassa ja ideat päässä ja joka ei näemmä paikallaan malta pysyä. Koti on sotkuinen, kaikki ruoka kelpaa ja päivässä pyritään nauramaan paljon. Eihän tätä härdelliä muuten kestäisi. Ei muuta kuin sekaan vaan!
Joko kiinnostuit? Ymmärrän.
5 kommenttia:
Voisin tulla teille aupairiksi ihan vaihtelun vuoksi mutta luulen että oma perheeni ei tykkäisi :D. Tai ainakin tuo perheen pienimmäinen pitäisi ottaa mukaan. Mutta kah, samallahan siinä menisi kaksi parivuotiasta ipanaa kuin yksikin. Problem solved?
Me ei kyllä olla blongeja mut haittaakse? Jep jep, koti-ikävä Tampereelle täällä päässä (nimenomaan päässä).
L-E: JOOOOOO! Tuu sä meille au pairiksi, jooo! Antaa ipanoiden leikittää toisiaan, leikitä sä sit mua? ;) Eikä haittaa vaikka ette ole blongeja, blondeja tai samanlaisia vajakeita kuin me, kyllä tähän seurakuntaan mahtuu, hihi! :D
Kääk! Tai siis moikka :) Mä en enää tiedä, mitä kautta tänne eksyin, mut kääk :) Mitkä IHANAT keltaset maiharit on ollu myynnissä mun huudeilla, kuka ne osti, jollei kukaan, mä haluan ne! ja niin siis tosiaan me Vilppumaan porukat ollaan kans täällä Tampereella, aika hassua, etten oo aiemmin tänne sun blogiin eksynyt mutta oon ollu muutenkin vähän pihalla viime aikoina.. Siks kommentoin tätäkin näin reteesti keskellä yötä, ha :) Mutta jään katteleen, onpa kivaa löytää uusi tuttavuus!
ps. Mua naurattaa aina (myös päiväsaikaan) se, että pittää todistaa ettei ole robotti.
vilppumaan erika: No morjesta pöytään, sano! Ja sori että mun vastaukseni on venähtänyt luvattoman pitkälle :( Eikös olekin ehkä maailman ihanimmat Martensit? Ja tietenkin mulle kokoa liian pie net, hmmpgh! Vaikka ei kait sitä kauppiaan kuuluisi itse kuormastaan syödä, mutta silti... Kiva hei että eksyit blogiini ja vielä kivempi tietty jos eksyt joskus Kätköön, näkis oikeen naamakkaisn nääs :) Ja mua naurattaa nuo robottitodsitukset kanssa, koska eikös noi kryptiset kirjainsarajat oelkin lähinnä sellaisia, et ainoastaan robotti niistä selviää? :D
No juu, teillä on varmaan kiirusta piisannut. Tahtooko sanoa, että nuo popotsit ois myynnissä ehkäpä? Voi että ne on kyllä, voi että! Kyllä mä takuuvarmasti eksyn Kätköön, fb-sivulla jo kärkyin mitä tuleman pitää. Nyt mä koetan taas olla robotti. Eiku olla olematta robotti.
Lähetä kommentti