Maailmanlopun vai uuden ajan alku?

Mainitsin aiemmin radiohiljaisuudesta, joka venähti suunnittelematoman pitkäksi. Olin toki hieman ajatellut pitäväni mahdollisesti pienen joulupaussin, muutaman päivän mittaisen ehkäpä. Mutta sitten tuli perjantai 21.12.2012, tuo mayojen ennustama maailmanlopun päivä, ja suunnitelmat heittivät häränpyllyä.

Nythän on puhuttu siitä kuinka noita mayojen ennustuksia on ymmärretty ja tulkittu väärin. Kuinka kyse ei olekaan maailmanlopusta, vaan ennemminkin uuden ajan alusta. Vastikään luin myös lehdestä kuinka tutkijat olivat löytäneet jostain kaivauksilta mayojen toisen kalenterin, sellaisen, joka ulottuu seuraavan 7000 vuoden päähän. Siinä, jos missä on lohdullinen ajatus. Ei se maailmanloppu siis ihan muutaman vuoden sisään tule, ainakaan jos mayoja on uskominen.

Minun maailmanlopun päivääni kuului aivan normaalia arkea, työntekoa ja rutiineja. Niin oli päivä kuin mitkä muutkin perjantait, sillä ainolla erotuksella että päivään kuului myös eräs kohtaaminen, joka muutti ajatukseni ja tunnelmani niin totaalisesti, ettei runsaaseen viikkoon ole ollut oikeastaan mitään sanottavaa. 

Joistakin asioista ei kannata puhua muiden ihmisten kanssa, toisista ei edes voi. Ne ovat asioita, joista voi keskustella vain itsensä kanssa. Ja kun tämä keskustelu kunnolla valtaa mielen, ei muille aiheille tai pohdinnoille juuri löydy tilaa. Eikä aina edes unille. 

Silloin kannattaakin käpertyä itseensä, kuunnella mieltään ja pohtia asioita. Eipä se ajatteleminen koskaan haittaakaan tee. Sillä vaikka kuinka elämä koostuu nimenomaan tuosta arjesta, rutiineista ja muusta jokapäiväisestä puuhasta, on se ajatuksissa kulkeva elämämme aivan yhtä tärkeää. Sillä aivan kuten olemme sitä mitä teemme, olemme myös sitä mitä ajattelemme.

Ajatustyönsä ohella voi silti välillä myös syrjäsilmin huomioida kuinka mies ja tytär pukevat toisensa Ali G:n näköisiksi ja nauraa räkättävät aikaansaannoksilleen. Elämä on toki syvällistä, mutta nauruakin tarvitaan.

 Wassup dude? Yo!

Hei faija, heitä läpyt! Tähän näin, yläfemmaa.

Eastside rules, man!

Niin, maailmanlopun vai uuden ajan alku? Minulla on sellainen kutina, että tämä todella on uuden ajan alku. Niin ne mayojen pirulaiset tiesivät tämänkin, jo kauan ennen meitä. Uskokaa pois, uusi aiempaa parempi aika on alkamassa. Just wait and see. Kolmetoista se on meikäläisenkin onnennumero.

Tämän kirjoituksen myötä lähetän lämpöä ja rakkaita ajatuksia hänelle, kenet maailmanlopunpäivänä kohtasin. Jos satut tätä lukemaan, tiedä että ajattelen Sinua.