Hejssan armaat, on hoppua pidellyt! Eiliset Aaltosenkadun markkinat olivat taas vallan mahtava tapahtuma, kiitos ihanien asiakkaiden, ja tänään ollaankin sitten touhuttu Tampereen Designtorilla Pakkahuoneella. Siinä meinaan aamukahdelta taas pakkailtiin pakuun kamaa ja naurettiin, jotta me eikö tämä yötyö koskaan lopu. Mutta ei haittaa, sen verran kivaa puuhaa tämä kuitenkin on!
Designtorihan järjestettiin Tampereella nyt jo viidettä kertaa ja juurikin tänään puhuin yhden järjestäjistä kanssa kuinka mahtava, hyvähenkinen ja ihana tapahtuma on. Ja suosittu, tänäkin vuonna odotettiin noin viittä tuhatta kävijää.
Ja niinhän siinä aina käy, että kun Henkka pisti meidän pistellämme Kätköjä paperikasseihin, kipitin minä Nasun kanssa ympäri Pakkahuonetta kiireesti niitä ansaittuja euroja muille jakaen. Sillä eihän tuolla tapahtumassa yksinkertaisesti voi vain käyskennellä, sen verran ihania juttuja siellä on. Ja nyt on oikeastaan melkeinpä kaikki joululahjat ostettu, itsellekin muutama - kuten perinteenä on ollutkin (muistanette viimesyksyisen tapahtuman).
Mutta siihen lastenvaatemerkin lanseeraustapahtumaan sitten! Oikeinhan te (tietenkin) arvasitte eli ihanainen Papuhan se versoo täällä Tampereella niin että kohina käy. Kanelimaassa järjestetyssä tilaisuudessa oli ihania ihmisiä (monia tuttuja ja ennalta tuntemattomia blogaajiakin), paljon herkkuja ja suloistakin suloisempia vaatteita. Siis kertakaikkiaan iltamat, joista ei olisi millään halunnut lähteä pois. Ainakaan lasta nukuttamaan.
Ja meikäläinenhän sitten lähti. Meinaan ihan kesken illan, krääk! Nasukan piti olla ilta hoidossa, jotta allekirjoittanut olisi päässyt naisporukassa vaatteita hypistelemään, maailmaa parantamaan ja herkuttelemaan, mutta ehei. Herra Murphy se oli jälleen näemmä päätynyt nurkkaamme kyhjöttämään, minkä seurauksena huolella tehdyt lastenhoitajasuunnitelmat karisivat juurikin pari tuntia ennen H-hetkeä. Meikäläisen säkää.
Sitten parinkymmenen vuoden päästä, kun ehkä seuraavan kerran saan johonkin vastaaviin iltamiin kutsun, en kyllä mene lapsiseurassa kesteihin. En, vaikka ipana kuinka rakas, höppö ja ihana seuraleidi onkin. Sillä on aikoja, kun äidin täytyisi saada vain rauhassa höpöttää shampanjalasi kourassaan. Ja se hetki olisi nimenomaan ollut perjantaina.
No mutta, ne Papun vaatteet! Härregud, tässä mä vaan horisen surkeaa kohtaloani kun piti ennemminkin kirjoittaa niistä vaatteista. jotka ovat siis vallan ihania! Yhtään kuvaa en tietenkään tajunnut tilaisuudessa ottaa, joten lainaan näitä virallisia Papu-kuvia. Katsokaas nyt, on ne vaan veikeitä, eikös?
Koska Nasulle ostin niitä lasten rakastamia pehmoisia joulupaketteja, saadaan nassikasta Papu-kuvia varmaankin vasta aaton jälkeen. Mutta palataan asiaan tosiaan sitten. Itselleni ostin tuon rusettipipan sekä optimistisesti pistin tilaukseen tuon hupparin. Jos vaikka sitkeän painostuksen alla alkaisivat näitä vaatteita meille isoillekin tekemään...?
Designtorihan järjestettiin Tampereella nyt jo viidettä kertaa ja juurikin tänään puhuin yhden järjestäjistä kanssa kuinka mahtava, hyvähenkinen ja ihana tapahtuma on. Ja suosittu, tänäkin vuonna odotettiin noin viittä tuhatta kävijää.
"Me oksalla ylimmällä..."
Ja niinhän siinä aina käy, että kun Henkka pisti meidän pistellämme Kätköjä paperikasseihin, kipitin minä Nasun kanssa ympäri Pakkahuonetta kiireesti niitä ansaittuja euroja muille jakaen. Sillä eihän tuolla tapahtumassa yksinkertaisesti voi vain käyskennellä, sen verran ihania juttuja siellä on. Ja nyt on oikeastaan melkeinpä kaikki joululahjat ostettu, itsellekin muutama - kuten perinteenä on ollutkin (muistanette viimesyksyisen tapahtuman).
Mutta siihen lastenvaatemerkin lanseeraustapahtumaan sitten! Oikeinhan te (tietenkin) arvasitte eli ihanainen Papuhan se versoo täällä Tampereella niin että kohina käy. Kanelimaassa järjestetyssä tilaisuudessa oli ihania ihmisiä (monia tuttuja ja ennalta tuntemattomia blogaajiakin), paljon herkkuja ja suloistakin suloisempia vaatteita. Siis kertakaikkiaan iltamat, joista ei olisi millään halunnut lähteä pois. Ainakaan lasta nukuttamaan.
Toiset ne osaa, tsekatkaa nyt mikä kakku!
(Kuva lainattu Kanelimaasta)
Ja meikäläinenhän sitten lähti. Meinaan ihan kesken illan, krääk! Nasukan piti olla ilta hoidossa, jotta allekirjoittanut olisi päässyt naisporukassa vaatteita hypistelemään, maailmaa parantamaan ja herkuttelemaan, mutta ehei. Herra Murphy se oli jälleen näemmä päätynyt nurkkaamme kyhjöttämään, minkä seurauksena huolella tehdyt lastenhoitajasuunnitelmat karisivat juurikin pari tuntia ennen H-hetkeä. Meikäläisen säkää.
Sitten parinkymmenen vuoden päästä, kun ehkä seuraavan kerran saan johonkin vastaaviin iltamiin kutsun, en kyllä mene lapsiseurassa kesteihin. En, vaikka ipana kuinka rakas, höppö ja ihana seuraleidi onkin. Sillä on aikoja, kun äidin täytyisi saada vain rauhassa höpöttää shampanjalasi kourassaan. Ja se hetki olisi nimenomaan ollut perjantaina.
No mutta, ne Papun vaatteet! Härregud, tässä mä vaan horisen surkeaa kohtaloani kun piti ennemminkin kirjoittaa niistä vaatteista. jotka ovat siis vallan ihania! Yhtään kuvaa en tietenkään tajunnut tilaisuudessa ottaa, joten lainaan näitä virallisia Papu-kuvia. Katsokaas nyt, on ne vaan veikeitä, eikös?
Ihan itte nämä palasetkin näihin leikkelin, nih!
Voiko ihanampaa enää olla?
Koska Nasulle ostin niitä lasten rakastamia pehmoisia joulupaketteja, saadaan nassikasta Papu-kuvia varmaankin vasta aaton jälkeen. Mutta palataan asiaan tosiaan sitten. Itselleni ostin tuon rusettipipan sekä optimistisesti pistin tilaukseen tuon hupparin. Jos vaikka sitkeän painostuksen alla alkaisivat näitä vaatteita meille isoillekin tekemään...?
7 kommenttia:
uuuuu, mä en malta odottaa postipoikaa saapuvaksi kera Papujen :)
Voi kun tuota hupparia sais tilattua jostain! Missään en ole nähnyt. Onko sulla/jollakulla tietoa löytyykö mistään? Ja minäkin ottaisin mielelläni saman aikuisten koossa, että toivotaan vinkkausten menevän perille! :)
myyrä: Kysy siltä kun se tulee, et onko papua hihassa? Buahhahah :D Mitä sä tilasit?
J.: No älä! Siis unohtui kirjoittaa se, että kyseistä hupparia ei saa vielä mistään, sillä kyseessä on vasta proto. Mutta koska kaikki ovat himoinneet juurikin sitä, lupaili Anna hupparia keväälle. Sinne siis tilauksen heitin - ja itselle tietty kans! Samistellaan sit onnellisena huppareissamme, kun tavataan :D
Mä tilasin kato heti kerralla enemmän ;) Jotain on pakko jättää itellekin mutta mutta...
Voi että, toivotaan että huppareita tulee pian niin pienien kuin isojenkin koossa ! :)
Mä en sun blogia tiennytkään ennen, oli kiva tavata kanelimaassa ja täytyy sanoa että nasu on huippusuloinen lapsi!
myyrä: No sama vika rahikaisella! Mä tilasin sen verran, et Papuilta loppu varastot, hahah :D
J.: No niinpä! Jatkan siis painostustani ja kerron etten ole toiveeni kanssa yksin!
Riikka - Hunajaista: No katsoppas, moi! En mäkään tiennyt sun blogiasi, mutta kävin heti kommenttisi saatuani vastavierailulla. Pelottavaa, miten samanlainen tyyli/sisustussilmä meillä onkaan! Ja Nasu kiittää kehuista nyökytellen, ei ainakaan siis vastusta ;)
Lähetä kommentti