Löysinpä koneen kätköistä muutaman joulupyhä-kuvankin. Nasu nimittäin sai serkuiltaan Muumitalon ja -laivan ja niillä me sitten leikimme joulun lomapäivät. Kukaan ei vaan kertonut minulle kuinka nuo talot ja laivat oikein kootaan. Osalta muumeista irtosi häntäkin ja niin siinä sitten koottiin kieli keskellä suuta taloa ja suurinenäisiä otuksia. Hauskaa oli.
Toi mutsi on kyllä uskomattoman kömpelö.
Parasta että mä asettelen nämä tänne taloon.
Jep, siellä ne nyt asuvat ja touhuavat.
Joko sä mutsi oot toipunut ponnisteluistasi?
Nasu se sitten totesi välillä erittäin kärsivällisellä äänellä huokaisten "äiti ei osaa", johon oli meikäläisenkin tyytyminen. En tosiaan osannut. Uskomatonta, että diplomi-insinöörin koulutuksellakin on aivan hukassa moisten pienoismallien kanssa (mukana ei ollut ohjeita).
Luultavasti miehen olisi pitänyt koota nuokin, hänhän se meillä on se, jolla on vakuuttava ja monivuotinen pienoismalli-kokemus. On vetänyt aiheeseen liittyviä kerhojakin aikoinaan, mokomakin näppäräsormi.
No, koska periksi ei anneta, sain minä lopulta tönöt kokoon ja laivan seilaamaan. Ylimääräiseksi tulkitsemani osat piilotin Nasun huoneeseen, mietitään niitä sitten myöhemmin.
4 kommenttia:
Hieno Muumi-laiva! Ja ihan totta, lasten vanhemmilta vaaditaan kyllä jonkin sortin insinöörikoulutus, että selviää kaikista näistä kasaamisista..:)
Vauhtivekaroiden äiti: Paatti todella on hieno nyt kuin sain sen koottua ;) Mutta oli se kylä ponnistyus, huh huh. Mistä niistä pikku osasista osaa arvata että mihin mikäkin menee?
Onpa hienot systeemit Nasukalla!
Kiki: Juu-u, pelit ja vehkeet ;)
Lähetä kommentti