Minulta on tämän blogin olemassaolon aikana useammankin kerran kyselty Nasun isistä, miehestäni Henkasta. On toivottu postausta hänen kirjoittamanaan, erityisesti viime kevään aikana, jolloin mies oli koti-iskänä yhdeksän kuukautta. Olen sitä tekstiä monesti lupailllut, niin Henkkakin, vaan ei olla näemmä tekoihin saakka päästy. Ei sitten millään.
Meillähän tuo mies on varsinainen verbaalisankari, hassu humoristi, joka rakastaa leikkiä sanoilla, merkityksillä ja ilmaisuilla. Ja jos nyt suoraan tunnustan, oli miehen puheet ja niiden läpi kajastava elämänasenne, ajatukset ja huumori ehdottomasti se, johon hänessä aikoinaan rakastuin. Sieluni tunnisti sieluntoverin, mieli samalla tavalla maailmaa katsovan.
No, tänään(kään) mies ei tätä tekstiä kirjoita, mutta ajattelin kuitenkin vinkata osoitteesta, jossa hän kirjoittaa. Sillä Kätkön sivuilta löytyy myös Henkan blogi, jota päivitetään epätasaisen tasaisesti. Eli tuo blogi löytyy siis täältä. Aihepiiri siellä ei lasten ympärillä pyöri, vaan aiheena on liikkeenpitäjän arki, mikä sekin voi herättää ajatuksia jos jonkinlaisia.
Hivenen väsynyttä on tuo yrittäjän arki ollut viime aikoina. Puuhaa oman kaupan parissa riittäisi enemmän kuin vuorokaudessa on tunteja ja kaikenmoista hoidettavaa, muistettavaa ja puuhaa riittää aina viikonlopuiksi saakka. Onneksi puuha on kuitenkin mieluista, se on se klisee kun omaansa tekee. Eikä nämä hoput onneksi jatkuvia ole, mitä nyt tilinpäätökset, kevätostokset, inventaario ja muut pakkaavat samoihin viikkoihin. Sitkeästi mies silti jaksaa Nasunkin kanssa puuhailla.
No mutta! Mikäs se täältä majaleikeistä oikein löytyi?
Tsekkaa nyt mutsi, iskä teki meille tän majan ja simahti sitten. Minä sen tuohon sitten peittelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti