Ota vuoteesi ja käy

Hyvää keskiyötä kaikille. Meikäläinen täällä sitä yökyöpeilee kun mies on illanvietossaan ja ipana onnellisena nukkumassa. Ja nimenomaan onnellisena, siitä pitkikin kertoa teille tänään. Nimittäin olemme vihdoin viimein ottaneet askeleen, jonka viipymistä jotkut teistä ovat jo ehtineetkin kummastella. Nimittäin Nasu nukkuu nyt ensimmäistä yötään uudessa sängyssään.

Kyllä, heivasimme vihdoin varastoon sen uskollisen Brion sotaratsun eli pinniksen. Vaikkei se Nasu sieltä edelleenkään ulos kiivennyt, oli kieltämättä jo aika. Ipana täyttää tasan kolmen kuukauden päästä kolme vuotta ja selvästi kaipailee huoneeseensa paikkaa, jossa löffiä, lueskella kirjoja, leikkiä ja ennen kaikkea pomppia. Eli omaa sänkyä tietenkin. Siis sellaista, johon hän itse pääsee kiivetä kapuamaan. Ja pinnikseenhän se ei onnistu.

Niinpä kaivoimme eilen illalla kellarivarastostamme Muuramen Jolla-sängyn, jonka olin jo hyvissä ajoin sinne hamstrannut. Sänky ostettiin käytettynä ja sen kaverina tuli myös sängyn alle menevä sangen kätevä lelulaatikko Lippo, joka on ollut ahkerassa käytössä jo pinniksenkin alla. Sänky on kaikkinensa erittäin hyvässä kunnossa ja minulle poikkeuksellisen nostalginen, sillä olen itsekin pikkutyttönä nukkunut Muuramen lastensängyssä. Se tosin oli puna-valkoinen.

Voi kunpa isäni ei olisi ollut sellainen kaatopaikkahirmu, mikä hän lapsuudessani valitettavasti oli. Sitä mukaa kun äitini kantoi aarteita vintille talteen, kantoi isäni niitä vintin toisesta päästä peräkärryyn ja kaatopaikalle. Niinpä yhtään lastensänkyä (minulla on kaksi siskoa), kalustetta tai vaatetta ei ole säästössä. Kirottua! Ehkäpä siksi itse hamstraan Nasun jutuista säästöön vimmatusti kaiken mitä voin.

Tänään sitten hain sänkyyn patjan & lakanan ja miehen tultua töistä nostimme uuden sängyn juhlallisesti Nasun huoneeseen. Ennen tätä petasimme ipanan kanssa pelkän patjan olohuoneen lattialle ja nasukka sai ottaa siihen tuntumaa Pikku Kakkosen ajan. Nasu haki sänkyyn tämän hetken lempilelunsa, petivaatteensa ja lähistön tyynyt ja asettui sitten onnellisena Norsulan perheen lumoihin. Tärkeä virstanpylväs oli siis takana: patja hyväksytty!

Tässä mun uudessa pehmoisessa pesässähän voi ihanasti uppoutua Pikku Kakkosen lumoihin.

Mutsi hei, mä hy-väk-syn!

Pysyykö ipana sängyssään? Alkaako se heräillä öisin? Kaikuuko kotonamme jatkossa pienten jalkojen innokas läiske, kun nassikka kipittää olohuoneeseen äidin ja isin luokse yökyöpelöimään? Ovatko legendaarisen helpot nukkumaanmenot, rauhalliset kahdenkeskiset illat ja unentäyteiset ehjät yöt vastedes kuin muisto vain? Tämä, ja monta muuta asiaan liittyvää huolta selvinnee ihan lähipäivinä. 

Huomenna palataan vielä uuden sängyn asetteluun ja Nasun ensimmäisiin uniin siinä. Hui, ihanhan tässä äitiäkin pukkaa jännittämään!

PS. Ei, kuvat Nasusta eivät ole varta vasten mätsättyjä. Mulla on tässä tautikurimuksessa vaan menossa nyt vimmattu oranssi-keltainen -vaihe. Väreistä energiaa, sano!